Virtuaalitodellisuus
VR-laitteistoissa on kaksi perusratkaisua: puhelinta hyödyntävät "cardboard"-katselulasit sekä laajemman käyttäjän vuorovaikutuksen mahdollistavat tietokonepohjaiset laitteistot.
Yksinkertaisimmillaan kyse on VR-sisällön tai 360-videoiden katselusta. Tähän soveltuvat sekä Googlen alkuperäiset että kaikki muutkin Google Cardboard -yhteensopivat lasit. Niiden ideana on, että "lasit" on itse asiassa älypuhelinteline, ja älypuhelimen sovellus antaa molemmille silmille hiukan erilaisen kuvan. Osassa cardboard-tyyppisiä laseja on erityistoimintoja kuten valintapainike, joka toimii kohdistamalla katse ensin tiettyyn haluttuun kohtaan.
Samsung Gear VR ja Google Daydream View ovat välimuotoja Cardboard-lasien ja PC:llä ohjattavien monipuolisten lasien välillä - katso tarkemmin esimerkiksi Aniwaan vertailu "Smartphone VR".
Samsung Gear VR vaatii Samsung-puhelimen ja tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet katsella 360-videoita ja muuta mediaa sekä pelata yksinkertaisia pelejä. Ne eivät kuitenkaan tunnista käyttäjän liikettä ja sijaintia tilassa. Koska puhelimen prosessointitehot ovat heikommat kuin peli-PC:iden, Gear VR:n sovellukset ovat graafisesti vaatimattomampia.
Parhaat VR-lasit mahdollistavat käyttäjän sijainnin ja liikkeen tunnistamisen, niin että immersiivinen kokemus virtuaalimaailmassa on todentuntuinen. Tunnetuimpia ovat Playstation VR, Oculus Rift ja Oculus Quest sekä HTC Vive ja HTC Vive Focus. Useissa ratkaisuissa tarvitaan tehokas peli-PC eli varsin hyvä näytönohjain. Playstation VR toimii luonnollisesti Playstation-pelikonsolilla. Oculus Questissa ja HTC Vive Focus tietokone on rakennettu virtuaalilaseihin ("Standalone VR"), joten erillistä PC:tä ei tarvita.
Playstation VR, Oculus ja HTC Vive sekä eräät muut sisältävät myös liikeohjaimet eli käsissä pidettävät kapulat. Järjestelmä tunnistaa niiden sijainnin millintarkasti, joten esimerkiksi työkaluja, pelien aseita ym. voi käyttää helposti virtuaalimaailman välineinä.
Halvoilla ja heikkolaatuisilla virtuaalilaseilla, heikolla tietokoneen näytönohjaimella sekä huonosti suunnitelluilla sovelluksilla on taipumus tuottaa nykivää tai epäselvää kuvaa. Tämä voi tuottaa päänsärkyä ja pahoinvointia.
Mahdollisuutta tunnistaa käyttäjän omat kädet VR-pelissä on kehitelty viime aikoina. Yksi tunnetuin brändi tässä kehitystyössä on Leap Motion, joka on suunnitellut lisälaitetta virtuaalikypärään käsien käytön mahdollistamiseksi. Syksyllä 2019 Oculus ilmoitti, että käsien tunnistus tulee oletusominaisuudeksi heidän Quest VR-setissään.
Yksi parhaista uusista ratkaisuista virtuaalinäyttöjen laadun kehittämisessä on suomalainen Varjo VR-1. Katseen kohdistukseen perustuva keskeisnäön alue renderoidaan erittäin tarkasti ja ääreisnäön alue jätetään epätarkemmaksi. Tällä tavoin säästetään laskentatehoa.
Virtuaalitodellisuuden sovelluksia voi hakea monesta paikasta. Useimmilla laitetyypeillä on valmistajan ylläpitämä kauppapaikka: PlayStation Store, Oculuksen Rift Store jne. Lisäksi Steam-palvelussa on paljon VR-sovelluksia, jotka toimivat PC:n kautta useammallakin eri laitteella.
Näiden lisäksi PC:hen yhdistettyä VR-laitteistoa varten voi ladata sovelluksia miltei mistä tahansa, missä niitä on saatavilla (tyypillisesti .exe-tiedostona). Yhtenä esimerkkinä voi mainita Opetushallituksen rahoittaman hankkeen MR Amis -sivusto, josta saa ladata oppimissimulaatioita.