MIKÄ ON TEKSTILAJI?

Satu on keksitty tarina, josta tiedetään, että se ei ole totta.  Se sisältää asioita, joita ei voisi todellisessa maailmassa tapahtua: sadussa esimerkiksi kurpitsa voi muuttua vaunuiksi ja eläimet voivat puhua. Satuja kerrotaan usein lapsille.

Runo muistuttaa laulujen sanoja: se on usein lyhyt ja siinä on säkeistöt. Runoissa usein kuvaillaan tunnelmia ja niitä voidaan joko lukea kirjasta tai kuunnella jonkun toisen henkilön lausumina. Runossa voi olla esimerkiksi loppusointuja (luulee-kuulee).

Novelli on lyhyt keksitty kertomus (usein noin 1-9 sivua pitkä). Se on jonkun kirjailijan kirjoittama eikä ole tositarina. Novellit kuvaavat yleensä jonkun henkilön elämää lyhyen aikaa, esimerkiksi yhden päivän ajan.

Romaani on myös keksitty kertomus, mutta se voi perustua todelliseen elämään. Romaaneja julkaistaan kirjoina. Romaani eroaa novellista siinä, että se on paljon pidempi (pituudeltaan usein 100-500 sivua, joskus pidempikin). Romaani voi kuvata tiettyjen ihmisten elämää monen vuoden ajalta.

Näytelmiä mennään katsomaan teatteriin. Niiden tehtävänä on ihmisten viihdyttäminen. Näytelmissä on näyttelijät ja paljon vuoropuhelua eli dialogia. Näytelmät ovat myös keksittyjä mutta voivat perustua tositapahtumiin.

Loru on vähän samanlainen kuin runo, mutta erona runoon on se, että lorut ovat pääasiassa lapsille tarkoitettuja. Ne liittyvät lasten leikkeihin ja peleihin. Loruissa voi myös olla sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Loruissa myös usein leikitellään kielen kanssa.

Vitsejä tehdään, jotta saataisiin ihmiset nauramaan. Vitsi on hyvin lyhyt teksti ja sen tehtävänä on hauskuuttaa ihmisiä.

Tutkielmia tehdään esimerkiksi opiskelun aikana. Esimerkiksi opintojen lopputyönä voidaan tehdä tutkielma. Tutkielmassa tutkitaan jotain aihetta, mutta se ei ole yhtä laaja kuin tutkimus. Tekstinä tutkielma antaa tietoa ja se perustuu tositietoihin.

Koulussa kirjoitetaan muistiinpanoja, kun opettaja selittää asioita. Muistiinpanot ovat yleensä vain tekijälle itselleen, eli ne eivät päädy muiden luettavaksi. Muistiinpanoja kirjoitetaan esimerkiksi kouluvihkoon.

Essee on tekstilaji, joka sekä antaa tietoa, että sisältää kirjoittajan mielipiteen. Essee ei yleensä ole kovin pitkä, noin 1-3 sivua. Esseitä on erilaisia, ja kokeessa usein myös kirjoitetaan esseevastaus, joka tarkoittaa vastaustyyppiä, jossa kokonaisia lauseita käyttäen kerrotaan, mitä tiedetään aiheesta.

Elämäkerta on yleensä kokonainen kirja, joka kertoo jonkun henkilön (esimerkiksi kuuluisan muusikon, näyttelijän tai urheilijan) elämästä. On myös olemassa omaelämäkerta, joka on kirja, jossa kirjan kirjoittaja kertoo omasta elämästään.

Ostoslista on arkipäiväinen tekstilaji. Kuka tahansa voi kirjoittaa sellaisen mennessään kauppaan. Ostoslistaan listataan asioita, joita täytyy muistaa kaupasta ostaa.

Statuspäivityksiä voi löytää sosiaalisesta mediasta, esimerkiksi Facebookista. Statuspäivitys on teksti, jossa sen kirjoittaja kertoo esimerkiksi jostakin asiasta, mitä hänelle on lähiaikoina tapahtunut.

Arvosteluja tehdään esimerkiksi elokuvista ja kirjoista. Arvostelu on teksti, jossa sen kirjoittaja kertoo, mitä mieltä hän on esimerkiksi katsomastaan elokuvasta tai lukemastaan kirjasta. Arvosteluja voi lukea esimerkiksi sanomalehdistä ja Internet-sivuilta.

Työpaikkailmoitus on teksti, jonka kirjoittaa se, joka töitä tarjoaa. Sillä ilmoitetaan siis avoimena olevasta työpaikasta. Työpaikkailmoituksessa yleensä kerrotaan esimerkiksi, mihin työhön tarvitaan tekijää, kuinka pitkä työsuhde on ja mitä hakijalta toivotaan.

Työhakemus on vastaus työpaikkailmoitukseen. Työhakemuksella haetaan töitä. Työhakemuksessa kerrotaan esimerkiksi, miksi olisi hyvä haettavaan työtehtävään ja esitellään omaa koulutusta ja työkokemusta. Työhakemus on lyhyt, noin yhden sivun pituinen teksti.

Ansioluettelo ja CV ovat työnhakuun liittyviä tekstejä, joihin on listattu henkilöä (työnhakijaa) koskevia tosiasioita. Näitä asioita ovat muun muassa työnhakijan koulutus, työkokemus, kielitaito ja tietokonetaidot. CV voi olla vähän laajempi kuin ansioluettelo, mutta usein niillä tarkoitetaan samaa asiaa. Kuten työhakemuskin, myös CV ja ansioluettelo ovat aina työnhakijan itsensä kirjoittamia tekstejä.

Sähköpostia käytetään paljon sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Sähköposti on ikään kuin kirje tai viesti, joka lähetetään Internetin välityksellä. Sähköpostissa käytetään samanlaisia alku- ja lopputervehdyksiä (esim. ”Hei” tai ”Ystävällisin terveisin”) kuin kirjeessäkin.

Raportti on teksti, joka nimensä mukaisesti raportoi eli antaa tietoa jostakin mitä on tehty tai mitä on tapahtunut. Esimerkiksi hoitotyössä hoitajat raportoivat toisilleen oman vuoronsa aikana tapahtuneista asioista ja potilaiden voinnista. Sen sijaan opinnoissa usein kirjoitetaan työharjoitteluraportti, kun on oltu työharjoittelussa. Työharjoitteluraportissa kerrotaan esimerkiksi, mitä on odottanut työharjoittelulta, ovatko odotukset toteutuneet, miten työpäivät ovat sujuneet ja millaisia työtehtäviä on tehty.

Asiakas kirjoittaa reklamaation eli valituksen, kun hän ei ole tyytyväinen johonkin tuotteeseen tai palveluun, jonka hän on ostanut. Jos on esimerkiksi ostanut bussiliput etukäteen, eikä bussi saavukaan pysäkille tai on paljon myöhässä, voi asiakas tehdä reklamaation, jossa kertoo, mitä on tapahtunut ja mitä haluaa korvaukseksi (esimerkiksi rahat takaisin).

Tarjouspyyntö on myös aina asiakkaan kirjoittama teksti. Se on teksti, jossa pyydetään tarjousta jostakin asiasta. Esimerkiksi jos asiakas on järjestämässä juhlat, hän lähettää eri yrityksiin tarjouspyynnön, jossa hän kysyy, kuinka paljon maksaisi juhlapaikan vuokraus sekä ruoka- ja juomatarjoilu. Yritys lähettää sitten vastauksen asiakkaalle, ja tämä teksti on nimeltään tarjous.

Esityslista on teksti, joka liittyy kokouksen pitämiseen. Esityslista kirjoitetaan ennen kokousta, ja siihen on listattuna ne asiat, jotka kokouksessa pitää käsitellä. Esityslista on siis kokouksen työjärjestys. Sen tarkoituksena on antaa kokoukseen osallistuville ihmisille mahdollisuuden valmistautua kokoukseen.

Kokouksen aikana sihteeri kirjoittaa muistiinpanoja kokouksen etenemisestä ja siitä, mitä päätöksiä kokouksessa on tehty. Sitten kokouksen jälkeen sihteeri kirjoittaa pöytäkirjan, joka on siis teksti, johon on kirjattu ja selostettu kokouksessa päätetyt asiat.

Tiedote